Onko työhyvinvointi työntekijän vastuu?

Olemme viime teksteissä käsitelleet työhyvinvointia työstä palautumisen näkökulmasta. Ehdin käsitellä kaksi kohtaa neljästä; psykologinen irroittautuminen työstä ja rentoutuminen. Lisäksi työstä palautumiseen vaikuttaa taidonhallintakokemus (Mastery) ja kontrolli. Näissä korostuu uusien näkemysten kehittäminen sekä kokemus siitä, että on ITSE asioiden päällä ja kokee hallinnan tunnetta.

Uusien näkemysten kehittämisessä ja hallinan tunteen saavuttamisessa on käytetty vähän siihen suuntaan viittavaa psykologista termiä kuin resilienssi. Resilienssi tarkoittaa sopeutumiskykyä esimerkiksi muutostilanteissa (kotona toi työssä), jotta välttyisimme liialliselta stressin tunteilta. Eli kuinka nopeasti hyppäät takaisin jalillesi kaatuessasi...tai ainakin sinnepäin ;) Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy myös tietoa tästä resilienssistä, kun klikkaat TÄSTÄ. No miten sitten tätä resilienssiä saisi itselle lisää?

Vaikea kysymys tosiaan. Yhden tutkimuksen mukaan (Cao & Chen 2019) empaattisuus työssä ja työn imu olisi resilienssin kanssa tekemisissä. Tutkimuskohteena olivat hoitajat, mutta miksi ei toimistotyössäkin voisi ajatella niin, että olisi empaattinen itselleen ja työkavereilleen. Ei muutoksen kourissa oleva organisaatio heti toimi täydellisesti ja siinä vaaditaan varmasti kärsivällisyyttä johdolta, itseltä ja työyhteisöltä.

Palaan siis otsikon aiheeseen. Onko työhyvinvointi työntekijän vastuulla? No ei yksinomaan ole ja PISTE. Meillä on myös LAISSA määritelty työsuojeluasiat työyhteisön näkökulmasta. Saan välillä kritiikkiä siitä, että työhyvinvointiasiat olisivat vain työntekijän oma asia, ja näin en ajattele lainkaan. Omassa organisaatiossani tapahtuu tällähetkellä paljon muutoksia johtuen uudesta reformilaista koskien ammatillista koulutusta sekä lisäksi voimaan tuli uusi  työaikajärjestelmä. Kun muutokset ovat näin isoja, tarvitsemme työyhteisöä sekä johtajuutta tukemaan meidän omaa resilienssiä ja voidaanpa alkaa puhumaan vaikka työyhteisön resilienssistä. Olen itse sen luontoinen, että keskityn aina siihen mihin voin itse vaikuttaa. En siis luontaisesti stressaa asioista, joihin en voi vaikuttaa. Tämä on se syy miksi osa ehkä ajattelee, että kaikki olisi minulla aina hyvin...ei kenelläkään ole aina kaikki hyvin :)

Yhdessä työyhteisöt jaksavat paremmin, jos ei itse aina jaksaisikaan. Itsellä on muutama luottoystävä töissä, jotka luovat ympärilleni niin paljon positiivista energiaa, joka tuo minulle lisää jaksamista työpäivään. En ole ollut aina näin positiivinen tai hyvinvoiva työntekijä taikka Jenni ylipäänsä. Mitä sitten olen tehnyt, jotta olen tässä tänään voiden melkolailla hyvin? Seuraavalla kerralla enemmän henkilökohtaisempi kirjoitus työminäni kehityksestä viimeisen kymmen vuoden aikana...ja se ei kokoajan ole kaunista luettavaa se.

Toivottavasti kirjoitukseni herätti sinussa jotakin. Tuu seuraa ihmeessä mun instatiliä @work.life.wellness/Jenni Rinne. Olen ajatellut myös facebook-sivuja. Olisikohan sellaiselle tarvetta? Kommentoi ihmeessä tekstejäni :)

Rentoutuminen - niin helppoa?

Työstä palautuminen - Rentoutuminen

Työstäpalautuminen on meidän kaikkien mielenterveydelle erittäin tärkeää. Rentoutuminen ja mindfullness ovat avainasemassa, kun puhutaan palautumisesta (oli se sitten urheilusuoritus tai psyykkinen kuormittuminen). Onko mindfullness sitten sama asia kuin rentoutuminen? No ei aivan. Mindfullnesin ajatellaan olevan tietoista läsnäoloa, jolla saavutetaan mielen ja kehon rentoutumista. Suomen mielenterveys ry:n verkkosivuilla onkin hyviä mindfullness harjoituksia vasta-alkajille (KLIKKAA TÄSTÄ).

Kysyin viime viikolla, että miten sinä rentoudut? Olen keskustellut paljon asiasta eri ihmisten kanssa lopputuloksena se, että kaikki ei vaan sovi kaikille. Osa hermostuu, jos pitää kuunnella rauhallista musiikkia ja olla paikallaan. Osa ei voi sietää juoksemista ja osa ihmettelee, että miten se Jenni voi rentoutua siivoamalla keittiötä!

Eilen oli töissä tosi mukava päivä, mutta aikalailla paljon tekemistä, jonka vuoksi sellaiset tietokonehommat (sähköpostit jne.) jäivät ilta-aikaan tehtäväksi. Heti tämän jälkeen ajattelin, että nyt on pakko päästä ulos, jotta saan pään tyhjäksi työasioista. Ajattelen tätä juuri sellaiseksi mindfullness harjoitukseksi. Olin jo päättänyt, että teen nyt kaksi tuntia töitä ja sitten lähden ulos lapseni sekä koirani kanssa. Eli ensimmäinen vinkki rentoutumiseen:

1) Päätä itsenäinen työskentelyaikasi etukäteen. Mene pois työpisteesi äärestä välittömästi työskentelyaikasi päättyessä ja sulje koneet! Parempi aina, jos olet sopinut tällöin toisen kanssa vaikka ulkoilusta.

RUNFULLNESS on uusi "liike", jossa otetaan kantaa juurikin siihen, että liikkuessa voi myös harjoittaa mindfullnesia. Tämä sopii niille, jotka eivät malta olla paikallaan (esimerkiksi minä). Minusta ei kylläkään tarvitse lähteä juoksemaan, vaan liikkumaan noin ylipäätään. Ulkoilun ja paremmin vielä luonnossa ulkoilun terveysvaikutukset ovat tunnistettu vuosia sitten. Työpäivän aikainen ulkoilu myös parantaa oleellisesti työhyvinvointia (Hyvönen y. 2018) eli ei kaikkea ulkoilua pitäisi jättää vain työntekijän vapaa-ajalle tehtäväksi.  Toinen vinkki rentoutumiseen:

2) Vie kaikki mahdolliset työpalaverit ja tauot työssä ulos, niin jaksat töiden jälkeen paremmin tehdä niitä sinulle tärkeitä asioita. Voit vaikka kokeilla aluksi, että käyt kerran päivässä ulkona haukkaamassa happea jossain työsi välissä. Päätä se etukäteen, muuten se jää tekemättä!

Kaikenlainen liikkuminen auttaa mieltä pysymään terveenä liikunnan intensiteetistä riippumatta (Harvey ym. 2010). Itselleni tämä tarkoittaa arkiliikunnan lisäksi kävelyä luonnossa, crossfit- treenejä 2-3 krt/viikossa ja lisäksi kerran viikossa tehtyä hölkkälenkkiä. Jos jonkun näistä jätän väliin, niin se ei ole luonnossa liikkuminen. Olen vetänyt erilaisia liikunnallisia "jumppia" työikäisille vuodesta 2001. Sain kaksi lasta 2011/2013, jolloin myös liikunnanohjaukset poistuivat vauva-arjen tieltä ainakin osittain . Sain nyt mahdolisuuden viime keväänä pitää työpaikallani jumppia, jotka on helppo toteuttaa myös kotiolosuhteissa. Nyt alkaakin taas heräämään into liikunnanohjaukseen, joka perustuu yhdessä liikkumiseen ilon kautta ja kaikkien peruskuntoon sopivalla tahdilla. 


Yhteenvetona siis tästä, että minusta jokaisen tulisi itse miettiä mikä liikuntatapa tuo itselleen hyvää oloa. Ei kannata kuitenkaan heti luovuttaa, jos kyseinen liikkuminen ei heti kiinnosta. Eikös sitä ruokaakin pitänyt maistaa ainakin kymmenen kertaa, että voi sanoa tykkääkö vai ei ;) Eli vinkki kolme rentoutumiseen:

3) Täytyy itse miettiä mikä sopii itselle. Älä vertaa kaverin treenimääriä tai tapaa liikkua!

Arkiliikkuminen, mindfullness ovat siis tärkeitä työstäpalautumisen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Mindfullnesin on tutkittu olevan yhteydessä myös henkilön oman resilienssin ja tarmon kasvattamiseen (Aikens ym. 2014), mutta tästä ensi kerralla.

Nyt ylös ja ulos nauttimaan syksyn sadosta. 

Käy kurkkaamassa mun instatiliä @work.life.wellness /Jenni Rinne, jossa ehdotan pientä taukojumppaa töihin tehtäväksi pari kertaa päivässä ulkona taikka sisällä....mutta mielummin ulkona :)

Hyvinvointia palautumisesta

Work.Life.Wellness työstä palautumisen näkökulmasta

Tässä tulee blogini toinen kirjoitus. Kiva, jos olet alkanut lukemaan sitä. Tavoitteeni on kirjoittaa tänne tietopohjaista sekä välillä vähemmän tietopohjaista asiaa kerran viikossa. Jos sinulle tulee mieleen asioita, joista haluat kirjoituksia, niin kommentoi kirjoituksen alle. Kaikki asialliset kommentit ovat tervetulleita. ISO KIITOS!

Minusta kaikki hyvinvointi eli tämä WELLNESS perustuu siihen, että jokainen henkilö tulee itse tietoiseksi siitä, mistä asioista itselleen kumpuaa hyvää oloa. Minulle auttaa se, että tiedän erilaisia hyvinvointiteorioita ja sovellan niitä omaan elämääni sopivaksi. Työskentelen itse terveysalan opettajana, jossa työ on välillä hyvin itsenäistä sekä tulee helposti kotiin. Siksi tänään aiheena työstä palautuminen. 

Lähdetään tarkastelemaan työstä palautumista Sonnentag & Fritz (2007) työstä palautumisen kokemus- mittari avulla:

TYÖSTÄ PALAUTUMINEN= OMA KOKEMUS SEURAAVISTA ASIOISTA:

1) Psykologinen irroittautuminen

- Miten työ pystytään jättämään ns. työajalle

2) Rentoutuminen

- Miten teet asioita, jotka koet rentouttaviksi

3) Tiedon/taidon Hallinta (Mastery)

- Miten pystyt oppimaan uusia asioita sekä saamaan uusia haasteita ja näkemyksiä

4) Kontrolli

- Miten koet olevasi asian päällä eli miten tietoisesti teet asiat itsellesi sopivalla tavalla

Otetaan tänään tarkasteluun kohta 1) Psykologinen irroittautuminen työstä.
Se viittaa siihen, että kaikki työhön liittyvät asiat unohdetaan työpäivän jälkeen. Tämä on haaste henkilöille, joilla on psykologisesti kuormittava työ (kuten vaikka sosiaalityöntekijä lastensuojelussa) tai työt tehdään osittain tai kokoaikaisesti kotona. Tämä vaatii sitä 4. kohdan kontrollia eli asian päällä olemista ja itsesäätelyä asian suhteen. Jos kohta 1) epäonnistuu altistumme työperäiselle stressille. Erään tutkimuksen mukaan (Sonnentag and Bayer 2005) 1) kohdan onnistuessa työntekijät ovat illalla nukkumaan mennessään paremmalla tuulella...eikö olekin loogista ja hauskaa ;)

Tässä viisi vinkkiä miten psykologisesti irroittautua työstä:

1) Kohta 2) RENTOUTUMINEN on erittäin tärkeä! Eli ei toista ilman toista, teorian kaikki kohdat linkittyvät yhteen.
2) Älä vastaa työpuhelimeen (laita se kiinni!)
3) Älä katso työsähköpostia (yleensä johtaa toimenpiteisiin...emme halua enää toimia, vai mitä?)
4) Harrasta tietoista ajattelua. Jos työasia tulee mieleen, siirrä se ystävällisesti toisaalle. Tässä mindfullness harjoitukset ovat apuna.
5) Jos työsi on kotonasi, niin pidä työhön liittyvät asiat vaikka toisessa huoneessa

Eli psykologinen irroittautuminen on käsky POIS AJATUKSISTA! 

Menemme seuraavaksi kohtaan 2) rentoutuminen. Luonnossa liikkuminen ja liikunta ovat erinomainen tapa vähentää stressiä ja irroitautua työstä. Liikunta ei tarkoita vain 10km juoksua, vaan voi olla kävelyä, pyöräilyä, sienestystä jne. jne. Tästä puhun seuraavassa blogikirjoituksessani ja paljastan senkin, että olen ohjannut erilaisia "jumppia" harrastuksenani lähes 10 vuoden ajan :) 

Opettajan läksy seuraavaan kertaan. Mieti miten itse rentoudut?

Työ.Elämä.Hyvinvointi

Moikka,

Olen uusi bloggaaja ja kiinnostukseni on työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa omaa hyvinvointia kuunnellen. Olen työskennellyt terveysalalla jo vuodesta 2006. Sairaanhoitajana olen hoitanut ihmisiä työikäisestä aina vanhuuten asti. Opin jo nuorena, että ihmisillä on mielessä usein kaksi asiaa: 1) Oma hyvinvointi ja 2) Sää. 

"Onpa taas kurja keli"- keskusteluja osaan kyllä käydä sujuvasti, mutta annan kuitenkin Pekka Poudan kumppaneineen hoitaa huippuammattilaisina tämän osaston. Hyvinvointi on taas osa-alue, josta osaan puhua paljonkin ja jopa tietoakin löytyy...ja nimenomaan tutkittua tietoa. Työskentelen nyt terveysalan opettajana ja aloitan työhyvinvointitutkimusmatkailun Turun yliopistossa tänä syksynä.

Työasiat liikkuvat taas monien mielessä näin lomalta paluun jälkeen. Miten sitä taas jaksaa tehdä töitä, kun työ haittaa vapaa- aikaa? Miten ihmeessä sitä pystyy taas tekemään kaiken ja hoitamaan siinä samassa lapset, koirat ja kissat?

Tutkimuksessani olen kiinnostunut ihmisten omista voimavaroista jaksaa työssä sekä vapaa-ajalla ja miten yhdistää niitä mukavaksi ja hyvinvoivaksi elämäksi. Olisin varmaan guru, jos osaisin antaa helpot vastaukset edellä mainittuihin asioihin. Uskonkin, että vastaukset löytyvät jokaiselta itseltään, kun alkaa asiaa miettimään ja saa siihen uusia näkökulmia.

Tervetuloa siis matkalle mukaan kohti parempaa työhyvinvointia ja saamaan ehkä juuri sinulle sopivia vinkkejä työssäjaksamiseen sekä elämäsi hyvinvointiin.

Voit seurata minua myös instassa nimellä @work.life.wellness (Jenni Rinne).

Tässä yksi tapani hoitaa työhyvinvointiani...lenkkeily heti työn jälkeen :)