Työhyvinvointi osana päivittäistä arkea osa 2/5 - Minä, minun jaksaminen ja minun työpäivä

Minä, Minun jaksaminen ja Minun työpäivä

"Me, myself and I", taitaa olla nykypäivää. Yhteiskuntamme elää nyt melko individualistista aikaa, jossa otetaan kaikki yksilöinä huomioon. Keskustelu pyörii MINÄ-laatuajan parissa ja omissa vahvuuksissa. Ei siinä mitään, totta toinen puoli tässäkin. Työhyvinvoinnin yksi tärkeimmistä osa-alueista on juuri MINÄ eli SINÄ :) 

Miten jaksat töissä riippuu paljon myös omista voimavaroistasi. Muun muassa seuraavien MINÄ MINÄ asioiden on tutkittu lisäävän työhyvinvointia:

🍀Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi

🍀Työstä palautuminen

🍀Työnimu

🍀Minäpystyvyys (itsesäätelymekanismi)

Fyysinen hyvinvointi koostuu monista asioista, kuten liikunnasta, ruokavaliosta, unesta jne. Näitä jokainen tekee tahollaan, mutta entäs näiden toteutuminen työpäivän aikana? Ihmiset tekevät keskimäärin 8h päivästä töitä, 8h tulisi suurinpiirtein nukkua, niin jäljelle jää 8h ns. vapaa-aikaa päivittäin. Jos työpäivän aikana ei tule juurikaan esimerkiksi liikkumista, niin kovin paljon pitäisi liikkua loput 8h, jotta saa esimerkiksi terveysvaikutteiset 10000 askelta täyteen. Puhumattakaan siitä, jos työpäivän aikana ei syödä terveellistä ateriaa. Miksi muuten ruokatauko on palkaton niin monissa työpaikoissa? Eikö se oli erittäin suuri osa työntekijöiden työhyvinvointia ja esimies haluaa että alaiset syövät terveelliset lounaan?

Psyykkinen hyvinvointi työelämässä tarkoittaa paljolti työperäisen stressin, ahdistuksen, uupumisen ja toisaalta työn ilon, tyytyväisyyden ja tarmokkuuden välimaastoa. Näissä psyykkisissä negatiivisissa tuntemuksissa usein on kysymys myös työsuojelullisista asioista. Psyykkiseen hyvinvointiin tulisi kiinnittää nykypäivää enemmän huomiota työpaikoilla ihan arkisilla ratkaisuilla. Tutkimusten mukaan työperäistä stressiä ja ahdistusta vähentää erilaiset mindfullness tyyppiset harjoitteet työpäivän aikana. Niille tulisi olla oma aika ja paikka työpäivän arjessa, jotta päivässä tulisi monta BRAIN BREAK -tilannetta päivässä. Tämmöisiä olisi esimerkiksi rauhallinen tila, musiikki, joogamattorentoutus sekä hengitysharjoitukset.

"Työhyvinvointiin satsaaminen tuottaa jokaista kulutettua dollaria kohtaan reilu 2,5 dollaria takaisin!"

Sain kunnian puhua Turun yliopistossa juurikin tästä aiheesta. Kuuntelijakunta oli pitkälti maisteriopiskelijoita, tulevia terveysalan opettajia. Siellä myös mietittiin omaa jaksamista ja kuinka paljon sitä pitää tehdä työtä kotona työpäivän jälkeen. Siitä tullaankin seuraavaan kohtaan:

Palautuminen. Olen kirjoittanut työstä palautumisesta ihan oman blogikirjoituksen, ja siihen pääsee klikkaamalla TÄSTÄ. Jos tehdään paljon töitä vielä työpäivän jälkeen, niin työstä palautuminen ei välttämättä ole riittävää. Tämä pitkään jatkuessa voi johtaa lopulta uupumiseen. Kaikki eivät myöskään tarvitse samanlaista palautumista. Ja on todettu, että palautumista tarvitsevat vähemmän ne, jotka kokevat työssään työnimua ja työn mielekkyyttä. Tässä ollaan vähän oravanpyörässä. Jos koet työnimua, niin työhyvinvointi lisääntyy, mutta voidaksesi kokea tätä työnimua, työn tulisi olla innostavaa ja mielekästä. Mutta jos se ei ole?

"Summa summarum: Hyvinvoivassa työyhteisössä koetaan enemmän työtyytyväisyyttä ja työnimua. Tämä taas lisää työn tuottavuutta...Vinkki vinkki työnantajille ;)"

Minäpystyvyys. Siis minä olen ihan käsi, kun kyse on takan/saunan taikka paljun pesän sytyttämisestä. Tässä tarvitaan onnistuakseen minäpystyvyyttä ja lisäksi toki tarvittavat tulen sytyttämisen välineet. Jos työntekijällä on kokemus siitä, että työ on hallittavissa ja työtehtävistä pystyy suoriutumaan kunniallisesti, syntyy työperäistä minäpystyvyyttä. Minäpystyvyys on luontaisesti parempi toisilla ja toiset taas tarvitsevat enemmän kannustusta. Ja tässäkin on esimiehellä ja koko työyhteisöllä suuri rooli!

"Jes, me tehtiin se!!!" - kutsutaan työyhteisössä kollektiiviseksi minäpystyvyydeksi. Tämä menee sitten seuraavaan aiheeseen eli työyhteisön hyvinvointiin.

Lopuksi summaan lyhyesti kolme asiaa, joita haluaisin työarkeen: 

1. Palkalliset ruokatauot, jotta oikeasti työntekijät söisivät terveellisesti.

2. Työpäivän aikainen liikkuminen osaksi arkea työajalla.

3. Keskittyminen yksilöllisiin jaksamiskysymyksiin enemmän...eivät kaikki työntekijät ole samanlaisia!

Ensi kerralla: Työhyvinvointi osana päivittäistä arkea osa 3/5 - Hyvä me!

Tule keskustelmaan mun kanssa vaikka somessa asiasta. Oletko jostain kenties erimieltä?

Jenni

Instagram: worklifewellness_jenni  &  Facebook: work.life.wellness