Työhyvinvointi osana päivittäistä arkea osa 5/5 -
Osaamisen säilyttäminen ja sen kehittäminen
Ensinnäkin iso kiitos kaikille minun juttua lukeville! On ollut haastetta tämän blogspotin linkkaamisen kanssa ja jatkuu edelleen. Pyrin johonkin ratkaisuun asian tiimoilta viimeistään kesällä :)
Viimeistä viedään tämän työhyvinvointisarjan osalta. Haluan käsitellä lyhyesti oman osaamisen kehittämisen ja uralla etenemisen merkityksestä työhyvinvointiin. Erään teorian mukaan työhyvinvointiin vaikuttaa työn vaativuus ja siihen suhteessa olevat omat voimavarat/osaaminen. Voidaan ajatella siis, että jos työ on hyvin vaativaa ja siihen ei ole osaamista, niin työhyvinvointi heikkenee. Toisaalta, jos työ ei ole riittävän vaativaa omaan osaamiseen nähden voi sekin laskea työhyvinvointia. Äskeisessä esimerkissä viittasin enemmän osaamiseen kuin omiin vaikkapa psyykkisiin voimavaroihin. Voi olla niin, että esimerkiksi sairaanhoitajan työ on aivan ihanaa, mutta työskentely syöpäsairaiden lasten parissa on työntekijälle liian psyykkisesti kuormittavaa, niin hän jatkaa työskentelyään aikuisten potilaiden parissa.
 |
| Oman osaamisen valo :) |
Hyvässä työyhteissössä työntekijä pääsee kehittämään omaa osaamistaan säännöllisin väliajoin (yleensä muutaman kerran vuodessa) ja mahdollisuuksien mukaan saa myös haastavampaa tekemistä työyhteisössä, jos näin kokee tarvitsevansa. Oman osaamisen kehittäminen voi tapahtua omassa kotona esimerkiksi verkko-opintojen välityksellä tai sitten perinteisimmin koulutuspäivillä. Pääasia hyvinvoinnin kannalta tässä olisi se, että työntekijä saisi itse vaikuttaa millaisiin koulutuspäiviin hän haluaa taikka on tarpeen osallistua. Jos paikalle saavutaan työnantajan pakottamana, niin ei sitä osaamistakaan juuri tartu matkaan. Työnantaja on tässä haasteiden äärellä, toisaalta tarvitaan osaamista jota vaikka työntekijällä ei ole, mutta toisaalta ei kannata pakottaa koulutuspäiville, hmmm?
Kaiken kehittämisen takana on jälleen MINÄ. MINUN tulisi itse tietää alan ammattilaisena, että mitä osaamista tarvitsen lisää tai mitä osaamista minun tulee päivittää. Jos en itse tätä tiedä, niin MINULLE tulee myydä tämä tarve erinomaisen hyvin. Esimiehiltä vaaditaan kovat motivointipuhe-taidot ja lisäksi myös kannustamista! Eli tästä voin vetää yhteen sen, että henkilöstöä ehdottomasti kannattaa kouluttaa ihan työhyvinvoinninkin nimissä ja myös siten työnteon tuottavuus kasvaa.
 |
| rentouttava ja mieluinen vapaa-ajan harrastus |
Olen huomannut, että työntekijöillä (kuten myös minun työyhteisössäni) on paljon osaamista, jota he eivät voi juuri sellaisenaan käyttää omassa ns. leipätyössään, mutta osa sieltä paistaa hyvinkin läpi, vaikkapa nyt taideharrastukset ja musiikki. Meidän työyhteisössä ollaan kovia urheilijoita, villasukkien kutojia ja erinomaisia valokuvaajia. Työnanatajan on hyvä tietää myös näistä taidoista, sillä ties mitä tarvitaan :) Itselläni on yksi taito, jota en nykyisessä työssäni käytä, nimittäin kampauksien teko. Kun tein pari kesää sitten vanhustyötä, niin työntekijät tiesivät minun olevan töissä, kun vanhuksilla oli laitetut hiukset. Työ ei saisi syödä ihmisen intoa ja jopa paloa kehittää itseään vapaa-ajalla oli se osaaminen mikä tahansa, vaikkapa se käsilläseisonta (jota muuten en osannut vielä 2 vuotta sitten).
Jenni
Instagram: worklifewellness_jenni & Facebook: work.life.wellness
